72 hrs in a refugee camp

Monterreyssä on kylmintä vuosikymmeniin. Maanantaina Niina oli kuullut, että SPR valmistautuu pelastamaan ihmisiä. Yöllä on ollut pakkasta ja kun talon seinät on paperia, on sisätiloissa vain pari astetta lämpimämpää. Kaikki lämmityslaitteet on loppuunmyyty ja neljän vaihtaritytön talo sai tällä kertaa tyhjän kortin.

Tällä hetkellä me käydään kotona vain nukkumassa. Hengitys höyryää, uunissa pidetään kaasut päällä että saatais vähän lisää lämpöä, makuupussi on ollut mun seuralaisena jo neljättä vuorokautta ja sängyt survottiin Niinan huoneeseen toissailtana, kun Alexandra vilkaisi Marjoa ennen nukkumaanmenoa ja totesi: "you look so blue!"

Huone lämmitetään joka ilta hiustenkuivaajalla. Se on meidän ainoa tuki ja turva. Olo on tällä hetkellä kuin pakistanilaisilla parivuotisen maanjäristyksen jälkeen. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Eeva, still alive, but too cold to be kicking